Liiton juhlavuonna teemoinamme ovat hyvinvointi, laboratoriotyön mielekkyys ja koko alamme tulevaisuus. Täällä blogissa sekä Analyysi-lehdessä tullaan pohtimaan tulevaisuudennäkymiä näistä näkökulmista pitkin vuotta.

 

YouTube-videolla muovinen, hieman kolho mutta kuitenkin sympaattinen androidi valmistaa mikrobikasvatusmaljaa sekä sentrifugoi näyteputkia ilmeisen keskittyneesti. Kyseessä ei ole kohtaus tieteiselokuvasta vaan Japanilaisen innovaation Mahoro lab androidin esittelyvideo. Tuollainen kaveri voi hyvinkin olla pian joidenkin meidän lähin työtoveri, vaikka sellaista ei aivan vielä voi katalogista tilata.

 

Nykyään kirjoitetaan paljon automaation vaikutuksesta yhteiskuntaamme ja etenkin työelämään. Aikakautemme on jo nimetty toiseksi teolliseksi vallankumoukseksi juuri siksi, että niin suuri osa ihmisten tekemästä työstä on siirtymässä automatiikan ja tekoälyn tekemiksi.

 

Kehitys huolestuttaa monia. Menneinä vuosikymmeninä automaation visioitiin johtavan maailmaan, jossa kaikki pystyvät tulemaan toimeen ja jopa elämään mukavasti vähäisellä työllä samalla kun koneet pyörittävät maailmaa ja taloutta. Näin ei käynyt. Ihmisten hyvinvointi on toki lisääntynyt huimasti sitten teollisen vallankumouksen ja työajatkin ovat lyhentyneet, mutta koneiden mukanaan tuomat hyödyt ovat jakautuneet pallollamme hyvin epätasaisesti. Ja ne ihan ensimmäiset koneilla korvatut tehdastyöläiset eivät ehtineet nauttia tästä yhteiskunnallisesta kehityksestä.

 

Johtaako uusi automaatiovallankumous uudenlaiseen harvaintalouteen, jossa vain pieni osa ihmiskunnasta on hyvinvointia tuottavan yhteiskunnan piirissä? Kehitys on vääjäämätöntä, mutta sen hyödyt voivat jakautua moni tavoin. Tähän töiden jakautumiseen voimme kuitenkin vaikuttaa.

 

Entä miten automaatio tulee näkymään meidän asiantuntijoiden ja ammattilaisten elämässä jo lähitulevaisuudessa? Vievätkö koneet meiltä työt? Supistuuko työnkuvamme automaation myötä? Tai miten käy ammattikuntamme asiantuntijuuden, kun koulutuksen määrää vähennetään samalla, kun koulutuksen ja sivistyksen arvostus laskee länsimaissa?

Jaana Nousiainen

Puheenjohtaja

puh 040 523 8816
puheenjohtaja@laboratorioalanliitto.fi

Mikael Kuoppala

Tiedottaja

puh 040 828 6532
tiedotus@laboratorioalanliitto.fi

Eeva Wahrman

Jäsensihteeri

puh 050 4126957
jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi

Mira Ketola

Koulutusvastaava

puh 040 528 8097
koulutus@laboratorioalanliitto.fi