Suomen Laboratorioalan Liiton uudistuneet nettisivut ovat täällä! Sivut ovat paitsi tyyliltään uudenlaiset, myös toiminnoiltaan monipuolisemmat ja yksi askel eteenpäin kiihtyvässä kehityksessä: digitalisaatio ja informaatioteknologian vaikutukset näkyvät kaikkialla. Laboratorioelämäkin muuttuu entistä nopeammalla vauhdilla työskentelyn sähköistyessä.

Paperittoman toimiston (tai laboratorion) ideaali on vielä saavuttamatta, mutta työpaikoilla on nykyään runsaasti mahdollisuuksia digitaaliseen dokumentointiin ja tiedonhallintaan. Digitaalinen dokumentti on koko ajan kaikkien saatavilla ja usein laatunäkökulmasta se kaikkein luotettavin. Digitaalisia merkintöjä ja allekirjoituksia ei voi lisäillä ja muokata jälkikäteen, ja digitaalitiedoston koko historia säilyy tallennettuna.

Laboratoriotyöntekijän sähköistyvää elämää merkittävimmin mullistaa tiedon saatavuuden parantuminen laajemmassakin merkityksessä. Pilvipalvelujen ja dokumentinhallintajärjestelmien avulla organisaatioiden sisäinen tiedonkulku on tehostunut. Organisaation ulkoisessa bittiavaruudessa taas komeilevat tietokannat, tiedejulkaisujen artikkelikokoelmat sekä ammatilliset nettiyhteisöt. Uuden menetelmän edessä laboratorioammattilaisen on vaivatonta ja tehokasta etsiä kaupallisten tuotteiden manuaalit sähköisinä ja katsoa nettivideo menetelmän käytännöistä. Ongelmatilanteissa vinkkejä saa helposti tieteellisistä ja teknisistä julkaisuista tai vaikka kollegoiden keskustelupalstoilta sosiaalisessa mediassa.

Kuinka sähköisiksi laboratoriot sitten oikein lopulta muuttuvat? Alalla kuin alalla lisääntyvä automatiikka näkyy nopeasti kehittyvällä analyysialalla jo nyt tehokkaiden ja helppokäyttöisten analysaattoreiden muodossa. Näytemäärät ovat monissa laboratoriossa kasvaneet automatiikan myötä. Datan määrä kasvaa tämän seurauksena, ja digitaalinen data-analyysi kulkee usein hieman jälkijunassa. Me vietämme vähemmän aikaa pipetin kahvassa ja enemmän tiedonkäsittelyohjelmien taulukoihin liimautuneina.

Muodikas ”big data” on tuttu käsite myös luonnontieteiden saralla ja tuo mukanaan uudenlaisia tapoja kerätä ja prosessoida informaatiota. Suurten datasettien osoittamat korrelaatiot ohjaavat laboratoriotyötätyötä joskus jopa enemmän kuin ymmärretyt mekanismit. Tämän suuntainen kehitys on ollut varsinkin biotieteiden laboratorioissa arkipäivää jo yli vuosikymmenen. Bioinformatiikan työkalut ohjaavat arkea molekyylibiologian sovellusten parissa työskenteleville.

Informaatioaikakausi on koittanut nopeasti ja tuonut mahdollisuuksien lisäksi mukanaan myös haasteita, jotka koskevat myös digitalisoitunutta työpaikkaa. Digitaalinen lukutaito, lähdekriittisyys ja tiedonhakutaito ovat meille kaikille ammatillisia velvollisuuksia. Digitalisaatiolla ei myöskään ole töiden sujumisen kannalta itseisarvoa sellaisenaan. Uusi ei ole aina parempi, joten laboratorion siirtämisessä informaatioaikaan tulee olla ajatus mukana. Sähköinen informaationsiirto syö myös aina energiaa, mikä asettaa haasteita jo valtioiden ja koko ihmiskunnan tasolla. Parhaimmillaan tehostunut tiedonkulku kuitenkin mahdollistaa uudenlaiset kehityssuunnat. Informaatioajan mahdollisuudet voivat osaltaan auttaa meitä parantamaan työmme jälkeä tukemalla laboratoriotyöskentelyn laatua, jäljitettävyyttä, toistettavuutta, sujuvuutta ja tuloksia entisestään.

Jaana Nousiainen

Puheenjohtaja

puh 040 523 8816
puheenjohtaja@laboratorioalanliitto.fi

Mikael Kuoppala

Tiedottaja

puh 040 828 6532
tiedotus@laboratorioalanliitto.fi

Eeva Wahrman

Jäsensihteeri

puh 050 4126957
jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi

Mira Ketola

Koulutusvastaava

puh 040 528 8097
koulutus@laboratorioalanliitto.fi